Matt 21:12-17
Jeesus meni temppeliin ja ajoi kaikki myyjät ja ostajat sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat ja sanoi heille: ”On kirjoitettu: ”Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.” Mutta te teette siitä rosvojen luolan.”
Jeesuksen luo temppeliin tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät. Mutta kun ylipapit ja lainopettajat näkivät, mitä kaikkea hämmästyttävää hän teki, ja kuulivat lasten huutavan temppelissä: ”Hoosianna, Daavidin Poika!”, he suuttuivat ja sanoivat hänelle: ”Kuuletko, mitä nuo huutavat?” ”Kuulen”, vastasi Jeesus. ”Ettekö ole koskaan lukeneet tätä sanaa: ”Lasten ja imeväisten suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi”?” Hän jätti heidät siihen, meni kaupungin ulkopuolelle Betaniaan ja oli siellä yötä.
Evankeliumi puhui lapsista ja oikeastaan vastauksena siihen saimme kuulla lasten laulua. Jeesus oli Jerusalemin temppelissä. Se oli oikeastaan suuri alue. Sitä ympäröi muuri ja muurin sisällä oli avoimia alueita, pihoiksi kutsuttuja alueita, sitten siellä oli rakennus, joka vastasi meidän kirkkoamme. Ihmiset saattoivat tulla ja mennä näillä pihoilla. Siellä Jeesus kävi kun hän oli Jerusalemissa. Nytkin hän oli jollakin näistä piha-alueista ja tapasi ihmisiä, jotka tarvitsivat apua. Hän paransi sairaita ja auttoi muutenkin niitä, jotka olivat avun tarpeessa. Siellä hän tapasi myös lapset, jotka huusivat iloisesti. Hoosianna Daavidin poika. Se oli ylistys. hoosianna tarkoittaa ylistämistä. Ylistys Jumalalle, kun hän on lähettänyt Jeesuksen eli Daavidin suvun jäsenen. Lapset iloisesti kertoivat sen, mikä oli kaikista tärkeintä. Heidän keskellään oli Jeesus, joka oli syntynyt daavidin sukuun. Hänestä sai iloita. Ja tämän ilon sai kertoa myös kaikille muille.
Tuossa tilanteessa puhutaan aivan erityisesti lapsista temppelissä. Näin kun olemme perhemessussa koolla, on ilo nähdä miten paljon lapsia on tänään tullut kirkkoon. Ja kun katselen tarkemmin meitä kaikkia, niin meitä on kaikenikäisiä täällä paikalla. Kun lapsi on täällä kirkossa, ei hän ole täällä yksin, hän on tullut vanhempien ja mahdollisten sisarusten kanssa. Mukana on kenties myös isovanhempia. Näin meitä on luonnostaan useampi sukupolvi paikalla. Ja kun täällä otetaan valokuvia, niin tavallisin tilanne on se että perheen lapsi esiintyy. Tilanne halutaan taltioida muistoksi ja jakaa muille. Se kertoo yhteisestä ilosta ja siitä miten me arvostamme lapsia. Ja lasten myötä täällä kirkossa on ihanasti ääntä. Olen sanonutkin että suntion pitää panna äänentoiston riittävän lujalle, jotta kaikki kuulevat. Lasten äänet kuuluvat osaksi jumalanpalvelusta.
Tuossa temppelitilanteessa Jeesus puhuu ylistävistä lapsista ja myös aivan vauvoista. Jäin oikein miettimään, mitä Jeesus haluaa sanoa, kun hän muistuttaa vanhasta psalmin kohdasta ”Ettekö ole koskaan lukeneet tätä sanaa: ”Lasten ja imeväisten suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi”? Tuo lainaus on psalmista 8. Millaista on vauvojen kiitos ja ylistys? Olen kuunnellut miten nuorin lapsenlapseni, Aada, joka on nyt 6 kuukautta, monenlaisilla äänillä ja äännähdyksillä viestittää asioita. Hänen vanhempansa osaavat tulkita noita ääniä hyvin, mutta minäkin tunnistan niissä sävyjä ja viestejä. Tämän myötä aloin miettimään, mitä Jeesus haluaa tässä evankeliumin kohdassa opettaa meille. Löysin tällaisen ajatuksen: Jeesus tarkoittaa sitä, että Jumala ymmärtää meitä kaikkia aivan loppuun saakka ja kaikenlaiset äänet ja viestit menevät hänelle perille. Vaikka me emme pientä vauvaa ymmärtäisikään tai emme ymmärtäisi toinen toistamme tai emme ymmärtäisi vierasta kieltä puhuvaa, niin Jumala ymmärtää. Hän tunnistaa meidän äänemme, hän tunnistaa meidän ajatuksemme, hän tunnistaa mitä me tarkoitamme. Viesti taivaaseen menee perille. Jokaisen ihmisen ylistys ja jokaisen ihmisen puhe Jumalalle on arvokasta. Jokainen meistä on arvokas ja tärkeä hänelle, aivan vauvasta saakka.
Amen.
Rukoilemme.
Taivaallinen Isä,
kiitos siitä että rakastat jokaista meitä ja kuulet meitä.
Kiitos että lähetit Jeesuksen meidän pelastajaksemme.
Amen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti